1.3.2019

Yleinen

Mitä me syödään tulevaisuudessa??

Millaista ruokaa me syödään tulevaisuudessa? Se mitä itse ajattelin joskus nuorempana, että tulevaisuudessa meidän ei varmaan tarvitse syödä enää mitään sen kun otetaan pelkkä nappi naamaan johon on kerätty kaikki meidän elimistölle tarpeellinen! Tää on aika kaukana siitä millainen meidän ruokavalio on tänä päivänä! Meidän lautasella on entistä värikkäämpää ruokaa ja yhä enemmän me mennään vaan niiden mielihalujen, arvojen, mukaan, siinä missä perinteet ja tavat on myös muokanneet meidän ruokavaliota.

Ilmastomuutoksen kannalta neljä yksilön näkökulmasta merkittävää valintaa on lentäminen, yksityisautoilu, lihansyöminen ja lisääntyminen. Siinä missä jokainen miettii minkä verran on valmis näistä tinkimään tai muuttamaan omaa käytöstään on tärkeää keskutella ja miettiä vaihtoehtoja muun muassa lihansyöntiin ja ruoka raaka-aineisiin mitä ne tulevaisuudessa mahdollisesti ovat ja mitä asialle voitaisiin tehdä.

Olin viime vuoden puolella mukana Turun yliopiston Foodiex hankkeessa jossa tutkijaryhmän, ruoka-alan vaikuttajien, kokkien sekä ruoka-alan valmistajien kanssa testasimme ja pohdimme sitä mitä meidän lautasella on kymmenen vuoden päästä. Sen sijaan, että olisimme miettineet ja kehitelleet jotain täysin uutta ja teollista raaka-ainetta lähtökohtana oli miten voisimme hyödyntää jo olemassa olevia ravinnon lähteitä; hyönteisiä, villiyrttejä ja hävikkiruokaa. Yhtenä raaka-aineena pöydällä oli hyönteiset ja oma suhtautumiseni näihin on ollut tähän saakka aika kielteinen. Tiedän kyllä niissä piilevät mahdollisuudet, mutta en olisi uskonut edes itsestäni miten ennakkoluuloinen sitten osaankaan olla jollekin raaka-aineelle. Yleensä kyllä pystyn syömään lähes mitä vain (ja syönkin!) mutta mikä siinä on nyt sitten niin ihmeellistä jos lautasella on matoja, toukkia tai sirkkoja?

Tässä yhteydessä tuli myös huomattua se, että entäs sitten jos hyönteiset onkin puettu johonkin tutumpaan ulkoasuun? Kuten vaikkapa karjalanpiirakkataikinaan? Ällötys pieneni ainakin omalla osallani huomattavasti!

Ötökät ovat yksi tärkeä proteiinin lähde, mitkä ovat nousseet myös muissa medioissa esiin tulevaisuuden ruokia analysoidessa. Ötökät sinällään eivät ole mikään uusi ilmiö syötävänä raaka-aineena, Aasialaisessa keittiössä nämä herkut ovat kuuluneet osaksi ruokaperinnettä jo satojen vuosien ajan. Totuus on kuitenkin se että länsimaalaistumisen myötä lihansyönti kasvaa ja se on ympäristölle yksinkertaisesti vain liian kuluttavaa. Lihaproteiinia ei tule riittämään tulevaisuudessa kaikille.

 

Hyönteisten ravinto on myös yksinkertaisempaa kuin eläinteollisuuden, karjat ja kanat tarvitsevat syötäväkseen runsaasti viljaa ja täten heidän ruokkimiseen tarvitaan myös paljon viljelykelpoista maapinta-alaa ja ravintoa joka olisi meille ihmisillekin hyödynnettävissä. Hyönteiset ovat myös hyvin ravitsevia, ne sisältävät paljon proteiinia ja rautaa. Ihmiselle syömäkelposia hyönteislajeja on tarjolla yli tuhat, tästä syystä ei niitä maunkaan puolesta kannata jakaa vain yhteen kategoriaan ts. -maistoin hyönteisiä enkä pitänyt niiden mausta. Joku toinen hyönteislajike voi olla maultaan aivan toisenlainen. Toisaalta itse mietin, että onko tulevaisuudessa proteiinin pakko olla edes lähtösin jostain eläinperäisestä? Tällä hetkellä jo useat tahot kehittelevät kasvisproteiineja jopa siihen suuntaan että ne muistuttaisivat niin pitkälle kuin mahdollista oikeaa lihaa. Helsinkiin avautui vuoden vaihteessa hampurilaisketju Bun2bun, jossa käytetään vain kasviperäisiä tuotteita. Pihvinä kyseinen ravintolaketju käyttää burgereissa amerikkalaisen Beoyndmeatin uudenlaisia (koostumukseltaan, maultaan ja ulkonäöltään) hyvin ”lihaisia” vegepihvejä. Kyseinen taho on onnistunut tekemään pihveistään niin hyviä ja suosittuja että perustajäsen Pasi Hassinen kertoo niiden saamisen Suomeen olleen todella haastavaa kovan kysynnän vuoksi. Myös pikaruokajätti Hessburger kertoi vuodenvaihteessa investoineensa tänä vuonna valmistuvaan kasvisproteiinitehtaaseen.

Foodiex-hankkeessa ei mietitty tulevaisuuden ruokaraaka-aineita ainoastaan lihankorvaamisen kannalta vaan pöydällä oli myös kaksi muuta tärkeää elementtiä; ruokahävikin pienentäminen sekä villiyrtit. Itse kuuluin osana ruokahävikki-ryhmään jossa mietimme miten kasvisten usein hävikkiin joutuvat osat voitaisiin myös hyödyntää ruokavaliossa. Usein esimerkiksi kasvisten kuorissa on paljon ravintoaineita ja jos ne on pesty riittävän hyvin pystytään ne myös hyödyntämään osaksi ruoanlaittoa. Koeryhmämme otti testiin muun muassa kukkakaalit, lehtineen sekä porkkanan ja kukkakaalien lehdet. Kehitimme yhdessä kukkakaalista ja sen lehdistä kermaista vegaanista jäätelöä jossa kaurakerman ja marjojen yhdistelmällä saimme mielestäni aikaan todella maukkaita raaka-aineita! Nämä reseptit menevät nyt testiin eri maihin ja tulevaisuudessa kuulemme varmasti lisää minkälainen vastaanotto meidän tuotteellamme oli.