Antibioottien käyttö on erityisesti viime vuonna ollut laajasti esillä mediassa ja siltä osin on ollut paljon keskustelua, kuinka ns. turhaa antibioottien käyttöä tulisi välttää. Lääkärit ovat tähän asti aika helposti määränneet vaivaan kuin vaivaan antibioottihoitoa, vaikka sillä ei välttämättä hoidon kannalta ole ollut juuri merkitystä. Myös tuotantoeläimille on syötetty paljon ennaltaehkäisevästi antibiootteja, jotta ne eivät sairastuisi ja aiheuttaisi tappioita tuottajalle. Tässä Iltasanomien jutussa puhutaankin juuri näistä ravinnon kautta leviävistä E.coli superbakteereista, nämähän ovat vain yksi muoto superbakteereista, mutta liikkeellä on myös useita muita vielä pahempia ja vastustuskykyisempiä superbakteereja.

Olen aiemmin kertonut, että itselläni on todettu ESBL-kantajuus. Saan aika paljon vieläkin teiltä lukijoilta tähän liittyen sähköpostia ja kyselyitä miten se on vaikuttanut omaan terveyteeni, mahdollisiin hoitotapoihin jne. Moni on ollut hätääntynyt itse diagnoosin saatuaan mitä tämä oikein tarkoittaa, hoitohenkilökunnalta kun on saatu hyvin vähän tai hyvin ristiriitaista tietoa kantajuudesta.

ESBL-bakteerin tai muun superbakteerin voit saada elimistöösi esimerkiksi sairalaassa tai ruoasta. Kovasti lisääntyneen matkustelun myötä tartunta on helppo saada vaikka ulkomaanmatkalta tuliaisena. Myös sinä voit olla tietämättämäsi bakteerin kantaja.

Kantajuus itsessään ei aiheuta mitään oireita, vaan ongelmat alkavat siinä vaiheessa jos sairastut johonkin infektioon ja tarvitset tiettyä antibioottihoitoa jolle kantajuuden myötä satutkin olemaan täysin vastutuskykyinen. Mitä sitten tehdään? Miten tällaista infektiota hoidetaan, jos siihen eivät antibiootit eivät tehoa?

Mulla on joskus ollut joku antibioottihoitoa vaativa (ei vakava) infektio ja tässä tapauksesta on lääkärin ehdotuksesta kokeiltu pystyykö elimistö itsessään ns. tuhoamaan tulehduksen aiheuttaman tulehduksen ilman mitään antibioottilääkitystä. Muutamia kertoja tällainen infektio on mennyt ohi ilman hoitoa. Onneksi tämä oma kantajuus on todettu (labrakokeissa) vastustuskykyiseksi vain tietyille antibiooteille, eli tarjolla on vielä muitakin antibioottivalmisteita jotka purevat infektion sattuessa. (Minä vain satun huonoksi onneksi olemaan aika allerginen tietyille antibiooteille joten nämä myös hieman rajaavat sitä mitä pystyn tarvittaessa käyttämään.) Onneksi kuitenkin lääkärit ovat löytäneet sellaisia toimivia antibiootteja jotka ovat purreet. Sillä on myös käynyt pari kertaa niin, että infektio ei ole parantunut itsestään vaan on vaatinut tehokkaampia toimivia antibiootteja, joita olen sitten saanut suoraan suonensisäisesti sairaalassa, näissä tapauksissa minut on myös eristetty omaan huoneeseen sairaalahoitojakson ajaksi.

Myös se on mahdollista, että sen sijaan että olisit varsinaisesti bakteerin kantaja voit saada bakteerin aiheuttaman infektion esimerkiksi sairalaahoidon aikana. Tässä tapauksessa aloitetaan asianmukainen hoito ja tämän myötä infektio myös yleensä häviää elimistöstä.

Myös bakteerin kantajilla on myös mahdollista, että tämä häviää ajan myötä elimistöstä. Itselläni on testattu pariin otteeseen vieläkö kantajuus näkyy tuloksissani ja ikävä kyllä ainakaan 7 vuoden aikana se ei ole vielä hävinnyt minulta. Jos tiedät olevasi jonkin sairaalabakteerin kantaja on aina tärkeää kertoa se lääkäreille hoidon yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että saat varmasti oikeanlaista hoitoa.

Inhottavia ja hieman pelottaviakin juttuja varsinkin kun omalle kohdalle osuu, mutta toisaalta onneksi asiaa on alettu nyt tiedostamaan ja siitä puhutaan paljon ja toivon mukaan myös ennusteet superbakteerien tappavuudesta saadaan tämän myötä laskuun.